Kun Kelmi lähti meille uli ehkä odottava Neppari-neiti.

Sopeutui porukkaan tosi hienosti ja on Muksun kanssa paras kaveri -tietenkin.

Neppari ei vielä ole kotia etsivä, katsotaan nyt tuleeko tuolta masusta pikkuisia vai ei. Toivon että ei, kun neiti itsekkn on kovin nuori. Loukutettu Teollisuuskylästä.

Nepparin nimeksi tuli Muru ja on saanut oman kodin.

Kelmi ehti olla vain hetken hoitolalla, tuli huostaanottotapauksena.

Todella ihana pieni, noin puolivuotias kollipoika joka otettiin heti avosylin vastaan meidän perheeseen. Erityisesti Muksu oli hyvin onnellinen tästä pienestä.

Kelmi on kovapoika syömään ja säännötkin oppii nopeaa. Vaikka hoitolalla on nyt paljon kissanpentuja, tuli tästäkin paljon kyselyjä ja nyt näyttäisi että oma koti olisi tiedossa jo.

* lähtenyt 6.11.2015 omaan kotiin, sai nimen Nasu*

* Popsi on saanut kodin ja kissan nimeksi tuli Helge"

 

Tämä kissanen ehti olla hoitolalla todella pitkään.

Ensi kuukaudet se vain kyyhötti nurkassa, ja oli siis yksiniistä joille epäilin kotia koskaan löytyvän. Jossain välissä se teki kuiten valinnan, ja päätti rohkaistua. Helposti siitä tulikin Kiepin "Lellikki", joka sai jaloitella aina kun mahdollista.

Aikaa meni ihan liikaa, eikä kukaan silti tosissaan tähän kisuun rakastunut. Ihmettelen kyllä. Sitä epäiltiin jopa norjalaiseksi metsäkissaksi, ja kun kuvia katsoo, niin en ihmettele vaikka lähes puhdasrotuinen olisikin.

Tänään tämä kissa sitten muutti meille, sijaiskotiin, sitä omaa kotia odottamaan. Alku ainakin oli erittäin lupaava. Popsi tulee erinomaisesti toimeen toisten kissojen kanssa!

Tämäkin pieni oli pitkän aikaa arka ja vain murjotti löytöeläinkodissa. Varovasti kun alettiin sitä kesytellä, huomattiin että hän on vain suunnattoman ujo, ei vihainen. Kesyttely tuotti tulosta =)

Sisu ehtikin käydä perheessä, jossa valitettavasti ei oltu otettu ehkä tarpeeksi selvää eläimen ja erityisesti löytöeläimen hankinnasta ja palautuikin parissa päivässä takaisin hoitolalle. Jälleennäkeminen on syöpynyt sydämeeni, kun tämä pieni mustavalkoinen kurkkasi luukusta ja puski päätäni vasten niin pitkään kuin halaten "oli ikävä".

Sisu siis tuli meille kun Nöpö lähti. Arvatenkin pojat olivat heti kuin veljekset, molemmat samanlaisia pikku riekkujia. Sisu sai ensin viettää aikaa khh, kuten meillä kaikki, ja siitä se valloitti pikkuhiljaa talon. Nukkuu Muksun kanssa saunan lauteiden alla ja iltavilli on ihan hurja kun muu porukka menee nukkumaan.

Sisu lähtee huomenna lauantaina omaan kotiin, peukut pystyyn että kaikki menee hyvin <3

 

Tämä neiti harmaa oli ollut jo hoitolalla kauan, liiankin kauan. Se oli kuitenkin sen verran etäinen, ettei uutta kotia helposti löydy, ja vaikea sellaista on antaakkaan. "Siinäpä teille kissa johon ei voi koskea ja joka ei hae kontaktia".

Päätettiin yhdessä, että me kokeillaan miten sen käytös muuttuisi kotioloissa, ja jos näyttäisi huonolta niin kisu pääsisi kissojen taivaaseen.

Eka kuukausi meni yllättävän hyvin. Mitään vihamielisyyttä, murinaa tai sähinää se ei tehnyt kertaakaan. Sitten tapahtui jotain, Nöpsytin alkoi kesyyntyä päiväpäivältä enemmän, tuli itse sohvalle viereen, aamuisin kerjäsi silityksiä.

Lauantaina Nöpö pääsi omaan eläinrakkaaseen kotiin, jossa on kissakaveri ja koiria. Olen niin iloinen että yritettiin, sillä tämä kisu on aika persoona.